Tunnelman luominen kuviin - käytä syväterävyyttä apuna!





Tarina

Kuvassa kaikki alkaa tarinasta. Jos kuvassa ei ole tarinaa, jää se usein sisällöltään irtonaiseksi ja vaille merkitystä. On hyvä , jos kuva antaa katsojalle miettimisen aihetta ja johdattaa katsojan mielikuvitusta siihen kaikkeen, mikä kuvassa ei näy, mutta jonne ajatukset alkavat vaellella kuvaa katsoessa.

Jokainen katsoo kuvaa omalta näkökannaltaan, eivätkä kenenkään meidän ajatukset kulje samalla tavalla. Kuvia voi tulkita monella tavalla, ja siihen ei ole oikeaa tai väärää tapaa.
Kuvaa ottaessa ja/tai rajatessa voi kuitenkin paljon vaikuttaa siihen, millaisia mielikuvia kuvaa katsoessa herää. Onkin tärkeää miettiä sanoma melko pelkistetyksi ja myös pitää huoli, ettei katsojalle jää epäselväksi mikä on kuvauksen kohde. Kohteen erottamiseen muusta kuva-alasta käytetään monia keinoja.
Tärkeimpiä katsetta johtavia asioita ovat valon ja varjo - katse hakeutuu kuvan kirkkaimpaan ja kontrastikkaimpaan kohtaan ja kohteen ja taustan tummuusero auttaa kohdetta nousemaan taustasta.
Toinen erittäin tärkeä on kuvan syväterävyys. Pyritään siihen, että terävyysalue on kuvan tärkeimmässä kohdassa, muu voi jäädä kokonaan tai osittain terävyysalueen ulkopuolelle.
Muita tärkeitä asioita katseen ohjaamisessa on mm. rajaukseen liittyvät säännöt (kolmanneksen sääntö, kultainen leikkaus, johtavat linjat jne.) sekä värien keskinäiset suhteet.

Syväterävyys tarkoittaa siis sitä, että tietyn polttovälisellä linssillä on tietty alue, jossa kuva on täysin terävä, ja sen edessä ja takana olevat alueet ovat epäteräviä. Terävyysalue riippuu sekä linssin aukosta, polttovälistä, että kuvausetäisyydestä kohteeseen.

Aivan loistava apu tämän hahmottamiseen on taulukko, joita voi tutkia netistäkin esim. osoitteessa www.cambridgeincolour.com/tutorials/dof-calculator.htm Näitä voi etsiä myös kännykkäsovelluksina esim. hakusanalla DOF calculator.

Yllä oleva kuva on kuvattu 85mm objektiivilla aukolla f/2.0 noin neljän metrin etäisyydeltä. Laskennallinen terävyysalue  on n. 28 cm, joten aukkoa ja kuvausetäisyyttä valittaessa onkin mietittävä tarkkaan mahtuuko kaikki olennainen tuon alle 30 cm sisään. Tässäkin kuvassa ollaan hyvin äärirajoilla, ja vaikka kasvot ovatkin terävät, hiukset eivät enää ole. Olisi tietysti voinut tarkentaa hieman edemmäksi, mutta voimakas vastavalo aiheutti kameralle tarkennusongelmia.
Kannattaakin huomioida kuvausetäisyyden vaikutus - 10 metrin päästä kuvattuna terävyysaluetta olisikin ollut 1,77m joka muuttaa jo huomattavasti kuvaa.

Mitä pidempi polttoväli, sen lyhyempi terävyysalue. 200mm linssillä kuvattuna 5 m päästä kohteesta terävyysalue on vain 8 cm ja vastaavasti 35mm samalta etäisyydeltä 2,78 m.

Ja tietysti aukon vaikutus syväterävyyteen on suuri. Itse kuvaan usein hyvin suurilla aukoilla, ja tähän auttaa, kun on kiinteäpolttovälisiä valovoimaisia linssejä. Suurta syväterävyyttä käytän oikeastaan vain studiokuvissa ja maisemakuvissa, joissa yleensä pyritään saamaan koko kuva-ala teräväksi. Joskus joudutaan aukkoa pienentämään paljonkin, ja tästä seuraa suljinajan piteneminen, mikäli valoa ei ole todella runsaasti, eli maisemakuvauksessa joudutaan usein käyttämään jalustaa että saataisin teräviä kuvia.

Tässä vielä kuva, joka otettu hyvin läheltä, jolloin nähdään miten tarkennuksen ollessa ripsissä, harja on jo epäterävä (85mm @ f/ 2.8)
Mikäli sinulla herää kysymyksiä tai ajatuksia tämän kirjoituksen johdosta, käy kommentoimassa
 Vinkkejä kuvaukseen - Photography by Johanna
johannavauphotography


Kommentit

Suositut tekstit